Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa eräästä jännittävästä asiasta, joka luultavasti tapahtuu elämässäni melko pian. Ensin hieman taustaa: muutama kuukausi sitten eräs poikakaverini hyvä ystävä kertoi meille, että hänen vanhempansa aikovat muuttaa Kanadaan Britannian huonon työ- ja taloustilanteen takia (he ovat asuneet siellä ennenkin muutaman vuoden). Tämä ystävä siis asuu vielä vanhempiensa kanssa, ja ehdotti että poikaystäväni ja minä muuttaisimme hänen vanhempiensa taloon heidän muutettuaan ulkomaille. Vuokra olisi minimaalinen ja myös laskut pienenisivät siitä mitä nykyään maksamme. Tämä oli siis suunnitelmamme. Nämä vanhemmat kuitenkin muuttivat mielensä ja päättivät jäädä sittenkin taloonsa, joten muuttosuunnitelmamme menivät mönkään.

Pari viikkoa sitten tämä poikakaverini ystävä tuli meille kylään ja ehdotti, että ostaisimme kolmestaan asunnon. Ensin ajatus kuulosti naurettavalta, mutta sitä mietittyämme olemme nyt sitten päättäneet ostaa yhdessä asunnon. Vaikka ajatus aluksi kauhistuttikin, olen nyt sitä mieltä että pitkällä tähtäimellä se on varmasti paras ratkaisu. On kai järkevämpää maksaa asuntolainaa ja omistaa asunto kuin syytää rahaa vuokraan – eli tavallaan ihan hukkaan. Ja kun meitä on kolme, niin tietenkin tulee vähemmän maksettavaa henkeä kohti. Kävimme eilen kolmestaan asuntolainaneuvojalla, joka suoritti muutaman laskutoimituksen ja oli sitä mieltä, että yhteistulomme riittävät hyvin lainan lyhennyksiin ym. kuukausittaisiin menoihin. Tästä alkaakin sitten kamala paperisota. Täytyy hankkia asianajaja ja sopia tietyistä asioista, esim. mitä tapahtuu jos joku meistä haluaa myydä osuutensa yms.

Eli siis vähän pelottaa, mutta olen enemmän kyllä innoissani. Mietin jo kaikkia sisustusjuttuja ja Ikean-reissua! Nyt vain toivotaan ettei mitään ongelmia tule.